Siirry pääsisältöön
Moikka! Olen 22-vuotias kauppatieteiden opiskelija Vaasan yliopistosta ja keväällä 2018 lähden Erasmus-vaihtoon Sheffieldiin, Iso-Britanniaan. Täällä on tarkoitus kirjoitella
vaihdosta, matkustelusta ja elämästä muutenkin uudessa maassa.

What’s up?

Aika on mennyt todella nopeasti sitten viime postauksen, ja tuntuu, että aina kun saa jonkun asian tehtyä, ilmestyy joku toinen asia hoidettavaksi. Onneksi taakse on jäänyt kandin tutkielma, tentit ja to do-listan asioista. Onnistuin tässä välissä myös pitämään miniloman, eli lensin ensin Pariisiin, matkustin sieltä junalla Lilleen katsomaan kaveria, joka on siellä vaihdossa, ja viikonlopuksi mentiin yhdessä Rotterdamiin. Tarkoitus oli mennä junalla Amsterdamiin ja lentää sitä kautta Suomeen, mutta jumituinkin sinne kahdeksi päiväksi lumimyrskyn takia… Pääsin sieltä kuitenkin loppujen lopuksi turvallisesti kotiin, ja nyt olenkin joululoman vietossa perheen luona.

Matkustin lentokentältä Eiffel-tornille ja kävelin sieltä juna-asemalle Gare du Nordille.

Eksyin sattumalta kauniisti valaistulle joulukadulle, olisi ollut kiva kuvailla siellä myös illalla.

Pakko oli käydä kuvaamassa myös Winston Churchillin patsasta.

Église du Sacré-Coeur de Lille –kirkko

Rakastuin Lillen torin joulukoristeisiin!

Rotterdamin kauppahalli – sisällä oli paljon erilaisia ihania ruokakojuja!


Rotterdamin kauppahallista mukaan tarttuneet jälkkärit



Mutta sitten takaisin edessä häämöttävään seikkailuun. Ajattelin tässä postauksessa kertoa enemmän vaihtoyliopistostani ja mitä aion opiskella siellä. Sheffield Hallam University (SHU) on siis toinen Sheffieldin yliopistoista, ja siellä on neljä tiedekuntaa: kauppatieteellinen tiedekunta, terveyden ja hyvinvoinnin tiedekunta, kehityksen ja yhteiskunnan tiedekunta sekä taiteiden, tietojenkäsittelyn, tekniikan ja tieteiden tiedekunta. Yliopistolla on kaksi kampusta ja kauppiksen kursseilla käydään City Campuksella kaupungin keskustassa. Kauppatieteellinen tiedekunta jakautuu vielä kolmeen eri yksikköön: johtamisen yksikköön, palvelusektorin johtamisen yksikköön sekä rahoituksen, laskentatoimen ja liiketoiminnan järjestelmien yksikköön. Vuoden 2015 tilastojen mukaan SHU on Britannian kahdeksanneksi suurin yliopisto, ja silloin siellä opiskeli yli 31 000 opiskelijaa.

Tarkoituksenani on opiskella kolme 10 opintopisteen kurssia, ja hakuvaiheessa valitsin viisi potentiaalista kurssia, ja kohdeyliopiston henkilökunta allokoi opiskelijat kursseille niin, että kaikki opiskelijat saavat mieluisia kursseja ja ne ovat toistensa kanssa mahdollisimman vähän päällekkäin, sillä lukujärjestyksiä ei oltu aiemmin vielä julkaistu. Ilmeisesti lukujärjestykset saadaan vasta orientaatiossa. Top 3 kurssini olivat Essential IT Skills for Business, Leading and Managing Teams ja Responsible and Ethical Business Practice. Kurssien kanssa meinasin kuitenkin iskeä valinnan vaikeus siksi, että mielenkiintoisia kursseja oli tarjolla todella monta. Tarkoitus on kuitenkin tehdä välillä muutakin kuin opiskella, joten ei aio kiduttaa itseäni ottamalla kursseja enemmän kuin täytyy. 

Itselleni hakuprosessi on tähän mennessä ollut melko helppo ja suoraviivainen. Lähinnä olen täyttänyt hakemukseen omat tietoni, valinnut kurssit joita tule opiskelemaan ja lähettänyt ehkä kolme paperia. Asunnon hakeminen taas oli hieman monimutkaisempi prosessi ja täytettäviä papereita oli paljon enemmän. Nyt kuitenkin sekin näyttää hoituneen, sillä asuntotarjous tuli itse asiassa saman päivän iltana kun julkaisin ensimmäisen postaukseni. Soluelämä siis kutsuu, tulen asumaan viiden hengen solussa reilun kymmenen minuutin päässä kampuksesta. Jossain vaiheessa pitäisi tulla tietoa kämppiksistä, mutta viimeistään sitten muuttopäivänä ainakin.

Nyt on siis menolippu varattu, asunto hankittu ja kurssit valittu, seuraavaksi täytyy metsästää suurempaa matkalaukkua ja täyttää se tarpeellisilla tavaroilla sekä nähdä mahdollisimman paljon kavereita ja sukulaisia ennen lähtöä.


Cheers!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

'Sup? Tämä on varmaankin viimeinen postaus jonka kirjoitan vaihdon aikana, sillä reilun kahden viikon päästä on aika palata takaisin Suomeen. Ehdin viettää Suomessa vain kaksi päivää, sillä lähden moikkaamaan Vaasa-kaveria Puolaan neljäksi päiväksi toukokuun lopussa. Viime viikkojen aikana on kertynyt paljon vikoja kertoja: viimeinen kerta kirjastossa (vihdoin sain kaikki kouluhommat hoidettua eilen), viimeinen lounas kampuksella, viimeinen kerta (toivottavasti vain vähään aikaan) kun näen osaa vaihtokavereista ja viimeinen kerta vakkaribaarissa. Vaikeeta vielä ymmärtää että lähtö on näinkin lähellä, mutta toisaalta se kannustaa tekemään kaikkea kivaa ja kokeilemaan uusia juttuja vielä kun pystyy.  Pääsiäisloman jälkeisellä viikolla sain tänne Suomi-kaverin kylään ja käytiin vähän turisteilemassa ympäri Sheffieldiä, ja näin viimeinkin kasvitieteellisen puutarhan ja sen puiston ilman lumipeitettä. Oli ihanaa nähdä kukat kukkimassa jo huhtikuun alussa. Huhtikuussa
Moikka! Nyt on vaihto suoritettu ja odottelen vielä viimeisiä kurssien arvosanoja, jotta voin lähettää paperini Vaasan yliopistoon ja saada keväällä tekemistäni opinnoista sivuaineen tutkintooni.  Vaihdosta palaaminen on sujunut yllättävän hyvin, mikä varmaan pitkälti johtuu siitä, että kaksi päivää Suomeen paluuni jälkeen lähdin vielä neljäksi päiväksi Varsovaan kaverin luo vierailulle ja nyt olen tämän viikon asustellut vielä perheen luona ja olen saanut taas rauhassa tottua Suomessa olemiseen ja arki ei ole vielä kunnolla päässyt alkamaan. Viimeistään varmaan töiden alettua tajuan, että kevään lomalta tuntunut aika on ohi ja täytyy palata todellisuuteen. Neljä kuukautta oli juuri sopiva aika tottua uuteen elämään ja saada hyviä kavereita, joten lähteminen oli vaikeaa. Lähtöpäivänä oli sekavat fiilikset, sillä totta kai olin haikeana kun piti hyvästellä monet kaverit ja lähteä takaisin "tavalliseen" arkeen, mutta toisaalta olin myös vähän innoissani päästessäni näkem
Cheers! Uskomatonta, että olen ollut täällä jo yli viikon! Tuntuu paljon pidemmältä ajalta, sillä kaikenlaista on tapahtunut. Olen tottunut täällä elämiseen mielestäni hämmästyttävän nopeasti. Englannin puhuminen sujuu koko ajan paremmin ja osaan jo suunnistaa kaupungilla melko sujuvasti. Viikko sitten sunnuntaina suljin matkalaukkuni (hieman vaivaa sai nähdä), keräsin tavarat kasaan ja nukuin tuskin ollenkaan, sillä aamulla oli aikainen herätys (3:30) ja lähtö lentokentälle. Jouduin maksamaan 11 euroa hieman ylipainoisesta laukusta, mutta en vain yksikertaisesti keksinyt enää mitä voisin jättää pois matkatavaroistani. Olin jo tehnyt pitkän listan asioista, joita pitäisi ostaa ja tehdä aikalailla samana päivänä kun saavun perille, joten en kauheasti halunnut pidentää sitäkään. Lennot (Tukholman kautta Manchesteriin) sujuivat ilman suurempia ongelmia, ja perillä sain odotella melkein kaksi tuntia junan tuloa, mutta ehdin siinä hyvin syödä ja yrittää vähän totutella ajatukseen, et